Noniin. Täällä sitä sitten ollaan, noin 4365 kilometrin päästä Valantine Roadilta, Australian itärannikolla, West Australian osavaltiossa, Intian valtameren rannalla, maailman eristyneimmäksi kutsutussa pääkaupugissa, Perthissä.
Vielä puolentoista viikon verran painettiin paidat märkinä Yaurin (paikallinen kirjoitustapa) kanssa formaushommia, ennen mantereen tälle puolelle liikahtamista. Sitä ennen ehdittiin kuitenkin kotiosavaltioksemme muodostuneessa Queenslandissa kokea vielä kaikenlaista. Viimeisenä kokonaisena viikonloppuna lähdettiin tsekkaamaan Lamingtonin luonnonpuistoa, jota eräs työkavereistamme oli hehkuttanut koko formwork-työuramme ajan:
Kun viimeinenkin naula oli meidän osalta lyöty tämän pallonpuoliskon työmaihin, oli aika (jälleen) heittää hyvästit Brisbanelle ja koko siihen asti tutuksi tulleelle Australialle. Vaihdoimme lomavaihteelle, kaivoin kameran kaulaan ja suuntasimme turisteina lentokentälle, johon vielä enemmän turisteina viisi kuukautta sitten laskeuduimme..
|
Uusien ja vanhojen brisbanelaisten kohtaaminen viimeisenä sunnuntaina |
Niin meistä tuli Perthiläisiä.
Aurinko on paistanut koko päivän niin mahdottoman kuumasti, ettei sanoja oikein enää tahdo irrota. Tässä kuitenkin muutama otos ensipäivistämme:
|
Nähtiinpä edes yksi krokotiili! |
|
Läntisen Australian jylhää luontoa |
Suurin osa ajasta kulunut kuitenkin näissä merkeissä:
-Juhana