``Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.´´

Saavuimme Innisfailiin sunnuntaina. Alkuviikosta banaanisesongin alkaessa työntekiöistä oli ollut huutava pula, mutta saman viikon lopulla tilanne oli päinvastainen. Backpackereiden ryntäys paikkakunnalle oli aiheuttanut sen, että osassa workinghostelleista jopa tarjottiin työntekiöitä työpaikkojen siaan. 

Sunnuntai illan ja maanantain aikana kiertelimme lähistön farmeja ja workinghosteleja, mutta tuloksetta. Yksinkertaisesti töitä ei ollut tarjolla. Parinviikon odotuksen jälkeen olisi voinut olla töitä. 

Fiilistelyä banaanipuiden juurella.
(tällöin vielä luulimme tulevaksi työpaikaksi!)

Koska banaanifarmeilta ei töitä herunut, oli lähdettävä takaisin etelään. Seuraavana etaappina oli Gayndah. Edessä oli jälleen yli tuhat kilometriä asfalttia, sekä samojen neljän cdlevyn toistoja.

Päätimme ottaa reissusta kaiken irti, joten kävimme Cairnsissa pikavisiitillä, jonka jälkeen aloitimme matkan kohti etelää. Matkalla pysähdyimme polskimaan putouksille!

 Josephine Falls

Reissun huonoiten nukuttu yö. Rekkakuskit piti huolen ettei
uupuneet matkamiehet saa nukuttua silmäystäkään. [( TRÖÖÖTT!!)]

 Mena Creek Falls

 Ehkä ei oo parhain paikka pystyttää leiriä yöksi!

Gayndah, tuttupaikka. Australia reissun alussa (lokakuussa) kävimme kyselemässä töitä paikalliselta mandariinifarmilta. Silloin paikkakunnan työnvälittäjä soitteli kaikki mahdolliset työtä tarjoavat parinsadan kilometrin säteeltä, eikä hommia ollut. Farmarit puhuivat tammikuun sesongista, jolloin hommia on paljon. 

Nyt 'tammikuun sesongin aikaan' saavuimme farmipitäjään iltapäivällä, joten oli hyvin aikaa siistiytyä, ja nukkua hyvät yöunet puhtailla lakanoilla paikallisessa hotellissa. (lähes viikon käymättä suihkussa, ja yöt teltassa hikeen hukkumaisillaan viettäneenä sitä todella kaipasi!)

Sama laulu myös Gayndahissa. Parinviikon odotuksen jälkeen töitä olisi ehkä löytynyt. 

Aikaa ei ole odotukseen, joten ``back to home.´´ pakko oli jatkaa takasin jo kerran hyvästeltyyn Brisbaneen. 

Jukan alakerta oli tuttu ja turvallinen, tosin asukasluku kämpässä oli kasvanut neljällä. Meidän jo kerran taakse jättämä raksa firma tuntui pelastukselta, ja sieltä vielä viikon jatkuva loma ei tuntunutkaan enää pahalta. Ehditäänpä senjälkeen vielä pariviikkoa tehdä töitä. 

Lähes puolitusinaa valkoisia suomalaisia sekä yksi tumma aussi. 

 Suunnitelmissa oli käyttää lomaviikko surffatessa ja auringosta nauttiessa, mutta kuten jo tuttua, toisin kävi. Armottomat vesisateet valtasivat Brisbanen, eikä ulos ollut ensimmäisen kolmenpäivän aikana asiaa.

Sateiden ``hellittäessä´´ ryntäsimme välittömästi Gold Coastille aurinkoa palvomaan. Pienten sadekuurojen jälkeen auringon säteet tuntui lämmittävän entisestään. 

Rannalla oli meneillään turnaus täällä erittäin harvinaiseksi nimettyä lajia.

Illan viiletessä pääsimme naatiskelemaan kylpylän suorastaan kuumiin poreisiin, sekä saunan pehmeisiin löylyihin. 

Tällähetkellä en uskalla luvata yhtään mitään seuraavan päivityksen olinpaikasta. Tiiä vaikka oltais sillon Perthissä. :O

Näihin kuviin ja tunnelmiin, 

Jari